Kaakosta Kiinaan

Moro lukijat. Tällä kertaa täällä kirjoittelee Martika.  Viime viikko oli ehdottomasti harjoittelun kannalta mielenkiintoisin ja antoisin viikko. Kuten Juuso edellisessä kirjoituksessa kertoikin, olimme viime viikolla kuntoutusosastolla ja näimme ja koimme kaikenmoista. Itselle nämä kyseiset asiat olivat nimenomaan niitä syitä miksi halusin tulla Kiinaan vaihtoon. Viime viikon opittuihin asioihin lisäisin vielä moksibustion, minkä opimme perjantaina. Kyseessä on siis akupuntioon ja kuppaukseen yhdistetty pajun polttaminen iholla tai esimerkiksi neulan päällä. Kyseinen hoito ei ole kuulemma kovin yleinen Kiinassa, mutta sillä hoidetaan sairauksia ja vaivoja samalla metodilla kuin akunpuntiolla tai kuppauksella. Riemulla ei ollut rajaa kun ihastuttava potilas tuli tervehtimään meitä. Moksibustioon käytettävä paju tohtorin käsissä. Lauantaina pääsimme paikallisen Kung Fu kerhon harjoituksiin. Saimme nähdä eri välineiden käyttöä ja toinen toistaan hienompia suorituksia. Kyllä

Moi vaan! Tällä kertaa kirjoittelee Juuso. Tällä viikolla olemme olleet tosiaan kuntoutusosastolla sekä tutustuneet myös perinteisiin kiinalaisiin hoitomuotoihin. Kuntoutusosastolla olemme päässeet näkemään sekä myös kokemaan monenlaisia hoitomuotoja sekä toimintakyvyn tason mittaamiseen sekä parantamiseen kehitettyjä terapiamuotoja, osa näistä on samankaltaisia kuin Suomessa, osa taas melko kiinalaisia. Esimerkiksi käsien ja erityisesti sormien toimintakykyä mitattiin muun muassa nostamalla kulhosta kuivatun herneen tapaisia (kirjoittajalle jäi epäselväksi, olivatko ne herneitä vai jotain muuta) pallukoita syömäpuikoilla. Väittäisin valtaosan terveistäkin suomalaisista epäonnistuvan tässä, mutta täällä se on keskeinen taito kuntoutujille, siitä näkee, kykeneekö kuntoutuja syömään itsenäisesti. Itse olin lähes varma epäonnistuvani testissä, mutta puolentoista kuukauden puikkoharjoituksen tuloksena sain kun sainkin herneen tikkujen väliin tukevasti. Pääsimme oppimaan myös perinteis

Hellou ! Riikka täältä kirjottaa. Teho-osasto tältä erää paketissa. Oli kyllä mielenkiintoinen paikka ja siellä näki kaikenlaista. Viimeisenä päivänä käytiin ihastelemassa vähän vastasyntyneitä keskoslapsia ja kyllä oli pikkusia ! Ai että. Ensi viikko olisi tarkoitus viettää kuntoutusosaston parissa ja tutustua perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen sekä akupuntioon. Kahta jälkimmäistä odotan kyllä ehdottomasti, varsinkin kiinalaista lääketiedettä kun sitä ei varmaan ole Suomessa. Muutoin loppuviikko on mennyt rennoissa tunnelmissa ja viikonloppuna tutorit oli järjestänyt kokkaus-illan. Eli tehtiin yhdessä ruokaa ja kuhan nautittiin yhdessä olosta. Ajatus oli, että mekin olisimme tehneet jotain suomalaista perinneruokaa, mutta raaka-aineita oli hieman hankala saada. Meinattiin että oltais tehty ihan perus perunamuussia ja jauhelihakastiketta, mutta onneksi ei. Koska tutoreitten kokkailujen jälkeen ei meidän perusruoka olisi ollut enään mistään kotosin. Jatketaan tarinaa kuvien k

Moro lukijat Martika täällä kirjoittelee alkuviikon tapahtumista. Maanantaina aloitimme viikon teholla. Kuten edellisillä niin myös tälläkin viikolla huomasimme karuja eroavaisuuksia Suomen ja Kiinan välillä. Teho-osastoja täällä on neljä ja niissä yhteensä n. 80 potilasta. Kun verrataan esimerkiksi KOKS:iin taitaa paikkoja olla alle kymmenen. Myöskin potilaiden hoidossa on eroavaisuuksia ja potilaiden hoito riippuu paljolti potilaan ja omaisten taloudellisesta tilanteesta. Jos potilaan taloudellinen tila ei ole hyvä, se tarkoittaa täällä pahimmassa tapauksessa hoidon keskeytymistä tai ettei potilasta edes hoideta alkuunsa.  Näimme myös kuinka potilaalle tehtiin trakeostomia vuodepaikalla, ei leikkurissa niin kuin Suomessa tehtäisiin.  Kuvassa tehon yleisimpiä laitteistoja.   Hieman lisää laitteistoja. Saimme myös oppitunnin sairaanhoitajalta valtimoverinäytteenotosta. Kuten aikaisemmassa kirjotuksessa on tullut ilmi, ilmanlaatu on täällä todella huonoa. Tänään ilmanl

Mo Tällä kertaa kirjoittelee taas Juuso. Viikon kansallisen vapaan jälkeen tämän viikon olimme tosiaan tutustumassa kardiologiseen osastoon, kuten Riikka jo kirjoittikin. Tosiaan minullekin on ollut yhtälailla ihmettelyn aihe kiinalaisten osastojen potilasmäärät, potilaita on todella paljon. Potilaiden lisäksi osastolla on paljon potilaiden omaisia, koska tälläkin osastolla perushoito kuuluu omaisille, ei hoitajille. Tosin tällä viikolla omaisia on näkynyt hieman vähemmän kuin ensimmäisellä viikolla neurologian osastolla, syynä tähän on sairaalan uusi sääntö, yhtä potilasta saa tulla kerrallaan katsomaan vain yksi (tai joidenkin tutorien puheiden mukaan kaksi) omaista. Omasta mielestäni osasto on vaikuttanut huomattavasti rauhallisemmalta tämän muutoksen jälkeen. Pääsimme myös seuraamaan potilaan vastaanottoa osastolle, yllätykseksemme muutoin tyhjään potilashuoneeseen. Tältä siis näyttää kiinalainen sairaalahuone, potilaan yksityisyydensuojassa on ehkä vähän toivomisen vara

Hellou ! Tänään täältä ruudun takaa kirjoittaa Riikka. Otsikon ajatus on viime päivinä pyörinyt allekirjoittaneen mielessä ja haluan avata sitä tällä blogikirjoituksella. Tuoda vähän esille miksi tälläinen on ajatuksen tasolla ollut mielessä.  Aloitetaan ensin siitä, että missä me nyt tämä alkuviikko ollaan oltu ja tullaan vielä loppuviikko olemaan, no kardiologisella eli sydänpotilaita omaavalla osastolla. Ei varmaan tule yllätyksenä että tälläkin osastolla on paljon potilaita, vuodepaikkoja on 90. Välillä hieman tuo potilasmäärä hirvittää ja kuinka väsyneitä täälläkin hoitajat ovat. Ja minkälaisia ratkaisuja on jouduttu työvuoroissa luovimaan hoitajapulan takia. Esimerkiksi kyseisellä osastolla on vain ja ainoastaan yövuorossa yksi hoitaja, joka vastaa kaikista niistä 90 potilaasta. Aika hurjaa. Kun taas meillä Suomessa osastoilla on yleensä 3 yöhoitajaa. Osastolta löytyy myös hyvin rehellinen ja englantia hyvin puhuva lääkäri. Miksi mainitsen rehellinen on se, että hän oi

Moro lukijat  Martika täällä kirjoittelee lomaviikon loppupuoliskosta. Suurin osa vapaa-ajasta tulee vietettyä leväten asuntolalla. Ollaankin usein oltu porukalla kahvittelemassa jonkun huoneessa, katsomassa elokuvaa tai viettämässä ”tyttöjen iltaa”. Kuvassa näkyy meidän asuntola  Asuntolan ikkunasta on hienot näköalat ”Tyttöjen ilta”. Ylävasemmalla mie, yläoikealla Juuso, keskellä Atte ja edessä Riikka Torstaina kävimme ensimmäisen kerran elokuvissa. Katsoimme Jackie Chanin tähdittämää Foreigneria. Elokuva oli kuin olikin englanniksi, vaikka hieman pelkäsimme sen olevan dubattu. Elokuva oli myöskin 4D:nä, mikä oli monelle uusi kokemus. Penkit heiluivat ja tärisivät Jackie Chanin laittaessa pahiksia nippuun ja ajoittain sivusta puhalsi kylmää ilmaa efektinä. Tykkäsimme kaikki kovasti elokuvasta ja kyllä se on myönnettävä, että Jackie Chan on edelleen iskussa, vaikkei mikään nuori pojankloppi olekaan. Perjantaina vietimme Juuson synttäreitä. Yllätimme Juuson aamulla he

                                  Harbinin syksy  Terve vaan kaikille lukijoille täältä Kiinasta myös baburin puolesta. Kiina on ollut myös minulle hyvin mielenkiintoinen ja oletetusti täysin erilainen mitä suomi.   Hankalin asia joka vaivaa eniten on edelleen kommunikointi paikallisten kanssa. Tietenkin ennen matkaa oletin, että moni ei osaa puhua englannin kieltä Kiinassa mutta en ihan odottanut näin heikkoa englannin kielen tasoa täälläpäin.  Onneksi meillä on kuitenkin tutorit joista osa puhuu hyvää englantia ja google-kääntäjä. Myös elekielellä pärjää ihan hyvin. Kuten aiemmin mainittiinkin niin meillä on tällä viikolla lomaa joka on jatkunut kuntosalilla, ostoskeskuksissa, cheap marketeissa ja ravintoloissa käynnin merkeissä. Sää on vaihtuinut lyhyessä ajassa viileän syksyiseksi täällä ja jopa yhdessä päivässä yli +20 asteesta alle kymmeneen. Tällä hetkelllä sää on ollut muutaman päivän ajan +10/+12. Huomiselle (torstaina) sääennusteet näyttäisi tarjoavan +21.